Kolikon toinen puoli

Moikka!

Minä täällä mietin sitä, että minkälaisia ajatuksia ja mielikuvia teillä mahtaa olla Brysselistä.. Rakkaat toverit ja sukulaiset. Minulla ei juuri mielikuvia ollut. Tai ehkä mielikuvani olivat jokseenkin   stereotyyppiset.

Sen kaikki tietää, että Bryssel on suurkaupunki ja keskellä Eurooppaa... Tästä yhtälöstä voi ehkä jo päätellä jotain. Onhan tämä kaupunki omalla tavallaan hurmaavakin. Keskieurooppalainen kaupunki mukulakivikatuineen.. Mutta. Ajattelin nyt hieman paljastaa kaupungin toisia kasvoja..

Tällä viikolla on vietetty läksiäisiä. Innostuimme kämppisten kanssa tekemään täällä harjoittelijana olleelle opiskelijalle laulun. Tuon laulun sanat kuvaavat niin hyvin tätä kaupunkia ja olen niin ylpeä tuosta suuren luovuutemme tuotoksesta, että on ihan pakko laittaa se tännekin.






"Brysseli, kun taakse jäi
mietin hiljaa mielessäin (jes!)
Mitä siitä kertoisin
Kysyjille vastaisin

Kertoisinko köyhyyden
Midin ja sen saastaisuuden
Vai sen kaiken rikkauden (EU)

Kunnes tiesin vastauksen 
Rikkinäiset ovet, rikkinäiset kahvansa sen
Toimimaton netti, kallis on hintansa sen

Punaiset on lyhdyt,
Alastomuutta heijastaen
Ahdistavat kadut, kirjavat on kulttuurit sen


Jumalalle kiitos on tää harjoittelu viimeinen!"












Bryssel on tosiaan hyvin monikulttuurinen kaupunki. Täältä on vaikea löytää oikeaa belgialaista kaikkien afrikkalaisten ja muualta Euroopasta tulleiden joukosta.





Täällä on myös paikoin melko likaista. Verrattuna vaikkapa muihin Belgian kaupunkeihin. (Tämäkin
riippuu tietysti alueesta).




Asiat menee rikki ja korjaamisessa saattaa kestää.



Kerjäläisiä ja kodittomia on melko paljon. Yllättävänkin paljon.




On oltava varuillaan. On alueita, joihin ei kannata mennä yksin, eikä varsinkaan illalla. Ja pitää
miettiä mitä päällensä laittaa..


Kierrätys ja lajittelu toimii hyvin eri tavalla. On roskapäiviä, jolloin tietyt roskat viedään tietyn värisessä muovipussissa ulos ja ne häviävät kadulta yön aikana. Jos pussi on sattunut olemaan oikean värinen.







Mutta.. Ei silti huolta. Ei ole minulla ollut täällä suurempia ongelmia. Halusin vain, että tiedätte, ettei tämä todellakaan ole pelkkä virkamieskaupunki tai pelkkää vohveleita ja macaronleivosta. Tämä on
paremminkin ristiriitaisuuksien kaupunki.

Tällaisia mietteitä tällä kertaa.. 

Voikaa hyvin!

Sirpa

Käymisen arvoisia paikkoja

Joku kysyi kerran minulta, että onko minulla jo suosikkipaikkoja Brysselissä..

Ei oikeastaan.. Koska minulla on hyvin harvoin suosikkipaikkoja missään. En ehkä ole kanta-asiakastyyppiä.. Suosikkipaikkoja ei meinaan tule heti mieleen Suomesta tai kotipitäjältäkään.. Tietysti jos hetken miettii.. Niin.. Vaasassa Othellon leipomo, sisustusliike Säde, joogakoulu meren rannalla. Turussa joogakoulu Fuego lounge. Hankasalmella Tuliaistupa. Kuopiossa Mummola -kahvila.

Täällä olen ollut vasta vähän aikaa..Mutta ajattelin silti kirjoittaa joistain paikoista, joissa täällä kannattaa käydä..ne on nyt listattu enemmänkin turistin näkövinkkelistä ja suurin osa juurikin niitä pakollisia käyntikohteita..



Grand Place, maailman kauneimmaksikin väitetty aukio.

Parc du Cinquantaire

Lenkkeilypuistoni. Puisto avattiin Belgian itsenäisyyden viisikymmenvuotisjuhlan kunniaksi. Puiston 

keskellä oleva riemukaari valmistui kuitenkin vasta 25 vuotta juhlan jälkeen, vuonna 1905. Täällä on myös erinäisiä museoita ja kuulemani mukaan jostakin portaikosta pääsee ylös ihastelemaan 360 

asteen panoraamamaisemaa. En ole sitä vielä tehnyt.

Parc Leopold

Näköjään puistot ovat minulle tärkeitä. Kaipaan kyllä ihan reilua, kunnon metsää. Parc Leopold on 

EU-alueella sijaitseva pieni puisto, jonne menen joskus lukemaan kirjaa, nauttimaan auringosta ja 

 katselemaan rakastuneita ja toisiinsa kiinni liimautuneita joutsenia. Tämä on suosittu lounas-

/picnicpaikka niin nuorten kuin EU-virkamiestenkin keskuudessa. 

Etsi joku sarjisseinä. Tämä on Ric Hochet osoitteessa Rue des bons Secours. 

Belgialainen käsintehty suklaa ja macaronsit. Marcolini on hyvä. Marcolinilla on useampia 

myymälöitä, mutta kannattaa käydä Sablonin alueella, jossa on heidän lippulaivamyymälänsä ja jossa

 suklaat on esillä kuin taideteokset. Kannattaa siis mennä sinne mystiseen yläkertaan, jossa minäkään 

en vielä käynyt. Suositeltava paikka on ilmeisesti myös Maison Dandoy, joka on erikoistunut 

kekseihin. Keksit ovat matkaoppaiden mukaan aivan järisyttävän hyviä! Olen käynyt toistaiseksi vain

 ovella kuolaamassa.. Nämä herkuthan eivät mitenkään kovin halpoja täällä ole. MyösWittamer

 Sablonin alueella on tunnettu ja arvostettu konditoria. 

Vohvelit. Parhaimmat löytyy mielestäni ulkona olevista kojuista, esim. Vitalgauffre Rue Neuvella. Myös waffelfactory on kiva. :)

Cathedral St Michael & St Gudula

Iso katedraali, jossa kuninkaallisiakin häitä vietetään. Paikka, joka saa hiljentymään. Osuin paikalle 

messun aikaan sunnuntaina. Alkuperäisessä kunnossa olevaan kryptaankin pääsee tutustumaan pientä 

maksua vastaan. 

No.. Pakkohan se on olla listalla mukana. Kaupungin mannekiini. Manneken pis.

Ja pikkusiskonsa Jeanneke pis. Joka on vähemmän tunnettu, mutta tarkemmin vartioitu. Kalterien takana ja syrjäisellä kadulla. Jossain olisi vielä Zinneke pis, pissaava koira. Sitä en ole vielä nähnyt. 

Atomium.

Euroopan parlamentti.

Frittikioskit. Voin suositella erityisesti Place Jourdanilla olevaa Maison Antoinea. 

Shoppailuun. Jos ei pelkää suuria ihmisjoukkoja ja haluaa kivoja vaatteita pilkkahintaan, voi yrittää rynnitä Primarkiin. Sijaitsee ostoskatu Rue Neuvella. Pidän paljon myös ulkokirppis Jeu de ballen tunnelmasta ja Midin sunnuntaisesta hedelmävihannesmarkkinoista, jossa tunnelma usein on kuin suoraan Pohjois-Afrikasta. 

Aksum- kahvila. Rue des Eperonniers 60. En ole vieläkään käynyt, mutta tarkoitus on. Toinen omistajista on ilmeisesti suomalainen ja kahvia kehutaan Brysselin parhaimmaksi. Paahtavat sen itse etiopialaisista pavuista.

Sellaisia vinkkejä tänne tuloa pohtiville! 

Minä painun nukkumaan! Huomenna aamuun töihin. Öitä! 

Sirpa

Videota pukkaa pitkästä aikaa..!

Aluksi yleisesti kuulumisia ja sitten siitä miksi ja kenen (teistä ) kannattaisi Brysseliin matkustaa..  

Tämä voi yllättää..

Sarjakuvaihmisten

Antiikista kiinnostuneiden. Antiikkia metsästävien kannattaa suunnata Marollesin alueelle, jossa on lukuisia antiikkiliikkeitä ja sunnuntaisin antiikkimarkkinoita.

Suklaaihmisten. Suklaapuoteja on joka puolella. Oikeasti! Ja jopa Mäkkärissä myydään Macaronseja! Mutta suklaan ystävän ehdoton paikka on Sablonin alue! Jotkut harrastavat suklaapuodeissa hop on hop off-tyyppistä kiertelyä. Joka puodissa kun saa yhden maistiaissuklaan, kiertävät jotkut maistiaisten perässä monta puotia. Tunnetuimpia suklaataloja lienevät Marcolini, Neuhaus, Leonidas.

Olutihmisten

Tätä en videolla maininnut, mutta. Shoppailijoiden. 

Onhan täällä edellä mainittujen lisäksi paljon muutakin nähtävää ja itse asiassa taisin jättää ne merkittävimmät tältä listauksesta pois. Grand Placen upea aukio, Manneken pis, Atomium.

Videon lopulla pääsette kurkkaamaan lyhyesti mun huoneeseen. Se on pieni, kompakti ja sievä. :)

Moimoi!

"Kiivetään kukkulalle, sieltä näkee ohi kaupungin.."

Tänään olen...

-Viettänyt vapaata päivää (olen viikonloppuna töissä)
-Skypettänyt siskon kanssa ja tajunnut, etten ole viittonut viikkoon! Se on ehkä pisin aika mitä olen koskaan ollut viittomatta! Ehkä voisin etsiä paikallisen kuurojen yhdistyksen.
-Maistanut maailman parasta macaronleivosta! Se on ehkä parasta mitä olen koskaan suuhuni laittanut! Ihan piti melkein laittaa silmät kiinni, että maistaisi paremmin sen täydellisyyden. Enkä ennen edes välittänyt macaronseista.
- käynyt Jeau de ballen suurella ulkoilmakirppiksellä.
- kävellyt sinne, tänne ja tuonne! Ja vielä koroilla! Jalat on niin poikki!! Onneksi on metro, jolla pääsee, kun ei muuten meinaa jaksaa.
-miettinyt paljon ja kaikkea
-kiivennyt näköalatasanteelle kaupunkia katselemaan
-ihastunut Marollesin rauhalliseen kaupunginosaan

Siskohan se kysyi Brysselin tai Belgian yhteisöllisyydestä ja siitä tutustuuko täällä helposti uusiin ihmisiin verrattuna vaikkapa Nepaliin. No ei. Tiesin tai osasin odottaa sitä jo ennen tänne tuloani. Tämä on kuitenkin Eurooppaa. Voi olla, että Belgiassa ollaan yhteisöllisempiä kuin Suomessa ja varmaan ollaankin, mutta. On se kielimuuri. Puhutaan ranskaa, hollantia, flaamia. En ole täällä kovinkaan kiinnostava. En erotu katukuvasta kuten Nepalissa. En myöskään ole täällä liikkunut viittomakielisissä piireissä, enkä osaa sanoa solahtaisinko niihin ympyröihin yhtä hyvin kuin Nepalissa. Ja sitten kuitenkin. Olen ollut täällä vasta sen viikon.

Täällä on joka tapauksessa monta hyvää asiaa.
Tänään oli todella lämmin päivä. +17
Täällä on joitakin aivan ihania vanhoja rakennuksia.
Ihanat sarjakuvaseinät.
Pierre Marcolinin macaronleivokset! Suklaat!
Ranskikset!
Ihana Primarkin kauppa, jossa on kaiken kukkuraksi todella halpaa.

Paljon on kiusauksia, mutta yritän selvitä! :)

Sunnuntaina kävin katsastamassa St Michaelin katedraalin ja sarjakuvamuseon. 

Voikaa hyvin!

-Sirpa

Viikko pulkassa!

Ja arvatkaapa kuka ei ole edes kertaakaan käyttänyt karttaa ulkona liikkuessaan? Eikä siltikään ole eksynyt? Mestarieksyjä Sirpa. Joka ei ehkä olekaan enää se mestarieksyjä.

Minä vietän vapaata viikonloppua. Tulin maanantaina ja pääsinkin siitä heti sorvin ääreen. Tänään oli siis ensimmäinen kokonaan vapaa päivä.


Nyt pari kuvaa merimieskirkon kahvilalta ja kaupalta. Minusta ne ovat jotenkin niin somat.

Kuva on otettu aamulla ennen kahvilan avautumista. Siksi näyttää noin tyhjältä. Korvapuustitkin vielä puuttuvat tiskiltä. 

Ehkä täällä alkaa miettiä suomalaisuuttakin jotenkin eri tavalla. Kun olin Nepalissa, suorastaan sukelsin siihen paikalliseen kulttuuriin ja halusin olla kuin he. Vaikka tiesin, etten ikinä olisi. On hyvä ja tärkeää olla kiinnostunut toisista kulttuureista, muttei sitäkään saa unohtaa mistä on lähtenyt. Minusta on aina liikuttavaa törmätä Suomesta innostuneisiin  ulkomaalaisiin. Nepalissakin, Baglungin perämetsissä, törmäsin suomea puhuviin japanilaisturisteihin. Ja tietysti täällä käy paljon myös ulkomaalaisia maistamassa korvapuustia, hapankorppua ja Kallen kaviaaria. Liikuttavaa on myös nähdä niiden taloon ensimmäistä kertaa löytävien haltioituneiden suomalaisten ilmeet, kun he tajuavat, ettei heidän tarvitsekaan elää ilman ruisleipää, hapankorppua ja salmiakkia. 

Ja loppuun vielä muutama nähtävyyskuva. Nähtävyyspaikoilla olen melko hyvin ennättänyt käydä aamuisin ennen työpäivän alkua. 

Manneken pis, joka todellakin yllätti pienuudellaan. Patsas tuli kuin varoittamatta nurkan takaa vastaan. Nykyisin kaupungista löytyvät kuulemma myös suihkulähteeseen pissaava tyttö ja koira. 

Belgia on sarjakuvien maa. Ja Tintti on täältä kotoisin. 

Ah, Bryssel on vohvelikaupunki. Uskotteko jos sanon, etten ole yhtäkään maistanut? 

         

Riemukaari parc du Cinquantairella. Minun lenkkeilypuistoni. Huomisesta alkaen. 

 

Grand placen aukio

Terveisiä Brysselistä!

Täällä ollaan! Nyt toista aamua.

Brysseliä kuulemma haukutaan usein harmaaksi, tylsäksi ja suorastaan rumaksi. Onneksi tulin kevään korvilla tänne, koska nythän tämä kaupunki on varmasti parhaimmillaan ja minä ehkä alkuhuumassa. Täällä oikeastaan on jo kevät ja se on paljon pidemmällä kuin Suomessa. Leskenlehdet kukkii, ruusut ja orvokitkin. Terassit on avattu, aurinko paistaa ja ihmiset ovat iloisia.

Nyt kuitenkin vähän tuosta Merimieskirkosta, kun en tänne kuitenkaan lomailemaan tullut. Sanotaan, että Brysselin merimieskirkko on ikään kuin pala Suomea ulkomailla, home away from home. Merimieskirkolla on täällä siis kahvila, kauppa, sauna, perhekerhotoimintaa, kirjasto,  jumalanpalveluksia ja sielunhoitoa. Kahvila-kauppaosasto on minun vastuualuettani (ei kuitenkaan onneksi yksistään minun. :) Kahvilassa ja kaupassa myydään perinteisiä suomalaisia tuotteita. Hittituotteita ovat korvapuustit, lohileivät ja karjalanpiirakat ja kaupan puolella Fazerin sininen, salmiakit, ruisleivät ja purkkihernekeitto. Kahvila ja kauppa ovat todella somia. Yritän laittaa niistäkin kuvia tänne joskus.

Uutta tietoa tulee alkuun paljon ja täytyy sanoa, että tässä vaiheessa fiilikseni vaihtelevat innostuksesta kauhuun. On tämä ainakin ihan tosissaan hetkellinen hyppy/sukellus uuteen.

Brysselin merimieskirkko. Kotini ja työpaikkani seuraavat 5 kk. 

Belgiassa syödään paljon ranskalaisia. Niitä myydään pikkukioskeissa ja ne laitetaan aina tötteröihin ja syödään majoneesin kanssa. Löysin sattumalta Brysselin suosituimman ranskiskojun ja pakkohan se oli kokeilla. Uskokaa tai älkää, tämä oli pieni annos! Mutta kylläpä olivatkin parhaimmat ranskikset ikinä. Tämä koju löytyy Place du Jourdainin aukiolta, jota suomalaiset esimiehenij.työtoverini kutsuvat tuttavallisesti Jortsuksi. Suomalaiset täällä kirkolla ovatkin melko mutkattomia.

Yleistä katukuvaa jostain keskustan liepeiltä. EU-alueella yleiskuva on aika erilainen. 

-Sirpa

Uusia tuulia blogissa ja muualla!

Joskus tulee elämässä vastaan sellaisia tilaisuuksia ja mahdollisuuksia, joihin vain pitää tarttua. Blogin ulkoasu on muuttunut ja siihen on yksi iso syy.

Voi olla, että jatkan kirjoittelua.  Lähden Brysseliin puoleksi vuodeksi ja Nepalista muistuttavat vehreät maisemat eivät oikein sopineet kuvioon. Siis blogikuvioon.

En ehkä vielä oikein usko tätä itsekään, kun sain varmistuksen asialle vasta eilisiltana. Lähden siis puoleksi vuodeksi Brysselin Merimieskirkolle ja työskentelen siellä suomalaisessa kahvilassa, ravintolassa ja kaupassa. Olen melko innostunut asiasta, mutta pieni selonteko on ehkä paikallaan!

Olen viime aikoina miettinyt paljon ja joutunut tekemään vaikeitakin päätöksiä. Hain ja minulle tarjottiin oman alan töitä eteläisestä tai oikeastaan läntisestä Suomesta. Tästä on nyt jo kohta kolme viikkoa. Kieltäydyin. Mitä ihmettä, te mietitte ehkä. Niin mietin minäkin, hetken. Mutta tajusin, että haluan oikeasti tällä kertaa asua lähempänä kotiseutua, jossa kuitenkin asuvat perhe ja suuri osa ystävistä ja kavereistakin. Aika paljon olen muuttanutkin. Aikaisemmin. Keskeltä rannikolle, rannikolta alemmas ja takaisin keskelle.  Työ olisi kaiken lisäksi ollut määräaikainen. En tiedä onko järkeä muuttaa ees sun taas. Nyt ehkä ihmettelette logiikkaani.. Jos Etelä-Suomi on liian kaukana, eikö Bryssel sitten ole? On, onhan se. Mutta minulla oli monestakin syystä hyvin ristiriitaiset fiilikset minulle tarjotusta paikasta. En voinut innostua siitä, vaikka itse työ olisikin tavallaan ollut hyvinkin kiinnostavaa. Tuntui, että kyseiseen paikkaan liittyi vahva me vastaan te- asetelma, vaikka kaiken pitäisi lähteä yhteistyöstä. Alan ihmiset tietävät mitä tarkoitan, enkä lähde nyt syitä tarkemmin tässä avaamaan.. Ja toisekseen, minulle lupailtiin pidempiaikaista pestiä kotiseudun läheisyydestä ja se työ alkaisi juuri sopivasti syssymmällä. Ja kolmanneksi. Onhan se myönnettävä. Että reissujalka alkoi taas vipattaa. Tuli tunne, että jonnekin on päästävä. Ja tämähän on varsin mainio vaihtoehto, kun Merimieskirkon toiminta ja suomalaiset yhteisöt ulkomailla ovat kiinnostaneet minua jo pidemmän aikaa.


Eli kohta mennään taas! Stay tuned.. :)

Ihanaa ystävänpäivää!

Sirpa