Muistoja Pokharasta

+28, mutta ilma on jotenkin selvästi viilentynyt. Tuulee ja paleltaa. Minulla on syysflunssa. Yritän syyttää siitä Kathmandua ja huonoa ilmaa, koska niistän mustia hiukkasia, mutta tosiasiassa vilustuin luultavimmin Pokharassa, kun kastuin läpimäräksi mopoajelulla. Se olikin mielenkiintoinen reissu se. En ole ennen edes ollut mopon kyydissä, en Suomessa, enkä muuallakaan. En ollut Kathmandussa suostunut, kun oli kyytiä tarjottu. Ja niin olin sitten ensimmäistä kertaa mopon kyydissä Nepalissa, kiemuraisilla, muhkuraisilla kukkulateillä kaatosateessa puolitutun kyydissä. Satoi niin paljon, etten lopulta nähnyt silmälasieni takaa mitään ja hetken ajattelin, että voi olla parempikin niin. No loppu hyvin kaikki hyvin eli reissusta selvittiin turvallisesti.

Täytyy myöntää, että Pokharan vilkkaan sosiaalisen elämän ja perhe-elämän jälkeen olin hetken tylsistynyt Kathmandussa, vaikkakin pääsin heti palattuani illalliselle mukavan harjoittelun ohjaajan mukavan perheen luo. No eipä tuota tylsyyttä ja ikävää kauan jatkunut, kun sunnuntaina kävin visiitillä entisellä harjoittelupaikallani ja eilen tutustuin uusiin ihmisiin Bakery cafessa ja sain sieltä uusia tovereita. Yhden luo olen itse asiassa menossa tänään yöksi ja ensi viikolla vielä ennen lähtöä hänen kanssaan Bhaktapuriin. Mahtavaa. Harmi vain, etten tutustunut näihin tovereihin aiemmin. Olen käynyt liian vähän bakery cafessa. Koska se ei ole mikään halpa paikka. On suomalaiselle, mutta ei paikalliseen hintatasoon nähden.


Pokhara, jossa olin kolme viikkoa on suosittu turistikohde. Siellä on kolme järveä, paljon nähtävää, tehtävää ja koettavaa. Moni lähtee sieltä trekkaamaan ja moni harrastaa extremelajeja siellä. Paragliding, benjihyppy, kanjonilta laskeutuminen köyden varassa, you name it. Pokharan lakeside on erityisesti turistien suosiossa, samalla tavalla kuin Kathmandun Thamel. Siellä on ulkomaisia ravintoloita, matkanjärjestäjiä, baareja, kalliita resortteja, ym, ym. Minäkin olin Pokharassa veneilemässä Pokharan perheeni kanssa.

Melko tyypillinen maisema maaseudulta ja tyypillisiä nepalitaloja maalta.

Pokhara on Nepalin sateisinta seutua monsuunin aikaan. Minun lomani ei onneksi ollut yhtä sadetta, mutta eräänä yönä satoi kyllä niin paljon, että aamulla reitti kuurojen koululle tulvi.

Minä Gurung asussa. Ystäväni olivat kastiltaan gurung. 

Thakali ravintolan dal bhat set. Thakali kasti on kuuluisa erinomaisesta ruuastaan ja juuri tästä setistä. Tämä on oikeasti todella hyvää!

Sirpa