"Oon niin autuaan onnellinen, kun en muista mitä oon unohtanu!"

Enää kuukausi ja pari päivää lähtöön! Jännittääkö minua? Ei. Koska olen oikeastaan unohtanut koko reissun. On vaan niin paljon muuta meneillään ja olen keskittynyt jännittämään kaikkea muuta: tulkkirekisterikokeen tekemistä, sen tuloksia, opinnäytetyön tekemistä ja sen tuloksia. Niin ja kaikkia muita mahdollisia tehtäviä..

Ehkä nyt olisi kuitenkin paikallaan hieman kertoa teille mitä menen tekemään, minne ja miksi. Kesäkuun 15. päivä on jännittävä päivä. Siitä alkaa 3 kuukauden seikkailuni Nepalissa. Reissu on osa viittomakielentulkkauksen opintoihini kuuluvaa suuntaavaa harjoittelua ja Suomen Lähetysseuran eskariharjoittelua. Tehtäväni paikan päällä tulevat olemaan melkolailla monimuotoiset. Ensiaputaitojen opettamista kuuroille, kutomista, liikuntapelejä ja räätälikoulua. Mielenkiintoista! Pääosin olen Kathmandussa ja osan ajasta mahdollisesti Baglungissa.


Mutta.. Asiat hoituu.. Tiedän mitä menen tekemään, liput on ostettuna ja rokotusohjelmakin alkaa olla kutakuinkin suoritettuna!

Ja mikäs tässä valmistautuessa, kun huomenna vielä pääsee syömään ihanien luokkatovereitten kanssa; minnekäs muualle kuin paikalliseen nepalilaiseen. Nams Mums!

Namaste ja nähdään taas!

-Sirpula

Ps. Otsikko on lainattu Virkkuukoukkusen mainioista sitaateista :)