Täällä taas!

 

 

 

 

 

Kyllä! Kuopiohan se siinä! Ja nättihän se on.

Minä olen täällä taas.

Torstaina jätin Brysselin taakseni ja astuin ulos Kööpenhaminassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kööpenhaminahan oli aivan ihana! Mutta. Nukuin seuraavat kaksi päivää.. No. Ehkä se oli sen arvoista.

 

 

 

 

Ja sitten olinkin Suomessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Enkä minä pitkään huilinut. Sunnuntaina muutto. Tai niin sanottu muutto. Muutin kuitenkin kalustettuun asuntoon. Ja maanantaina töihin. Eli siis eilen. Olen ollut tuolla viimeksi siis kaksi vuotta sitten.. Mutta onneksi asiat olivat minulla yllättävän hyvinkin muistissa (ainakin toistaiseksi). Välillä, kun puhelin soi (ja sehän soi melkein koko ajan), en tiedä mitä vastata. Siis välillä meinaan vahingossa sanoa "Brysselin merimieskirkko, Sirpa". Onneksi ennätän aina nielaista ja miettiä oikeaa vastausta.

 

Viimeiset kolme kuukautta olivat antoisat ja vaihderikkaat ja seuraavat tulevat epäilemättä olemaan sitä myös! Mukavaa olla taas täällä. Tässä hommassa. Näiden ihmisten kanssa. Tässä kaupungissa.

 

Luulen, että blogi hiljenee, kunnes lähden taas seuraavaan seikkailuun..

 

Sirpa

 

 

 

 

 

Dam, dam, di, dam.. Damdamdidamdam.. eli Amsterdam!

En ole tästä kaikille vielä huudellut, mutta kävinpä tässä Amsterdamissa. Oli kaksi vapaata päivää ja vietin ne siellä. Amsterdamhan oli aivan ihana! En tiedä miksi minulla oli hieman ristiriitaiset fiilikset koko paikasta. Alunperinhän ajattelin vakaasti meneväni Belgiassa oloni aikana Pariisiin.. Mutta suunnitelmat muuttuu, eikä elämää kannata liiaksi suunnitella. Toisin sanoen ajattelin, että kahden päivän reissuun Amsterdam voisi sopia paremmin. Ja ajattelen edelleen niin.

Kävin Anne Frankin museossa ja kanavaristeilyllä. Toisena päivänä lähinnä kiertelin.. Pitkin, poikin. En jotenkin ollut tajunnut sitä, että Amsterdam on ihan oikeasti täynnä niitä kanavia. Majoituin kristillisessä hostellissa Shelterissä ja se oli kiva kokemus. Osallistuin bible meditationiin, jossa siis vetäjä luki raamatun tekstin, pohdimme tekstiä ja keskustelimme siitä. Hostellissa oli paljon nuoria ja eri puolilta maailmaa.. Keskustelin mm. nuorten jenkkien, ukrainalaisten ja brasilialaisten kanssa. Myös aamupala oli loistava ja hostellissa asuu aivan ihana hostellikissa. Tuo hostelli oli siis päihteetön ja siksikin ehkä muita turvallisempi valinta.

Rakkaudenlukkoja sillalla

Amsterdamissa on paljon erilaisia pikkuputiikkeja. Ihana kylpyankkoihin erikoistunut puoti. 

Enää pari työpäivää ja sitten lento! Ensin tosin sinne Kööpenhaminaan. Mutta to-pe välisenä yönä olen jo Suomessa.

 Sirpa

Eteenpäin mä meen

Olen onnekseni saanut kuulla kaikkien Nepalissa olevien ystävieni ja tuttujeni olevan kunnossa. Nepalissa menee kuitenkin varmasti palautumisessa vielä pitkään ja ajat ovat äärimmäisen vaikeita monille. Kuten huomaatte ajatukseni pyörähtävät edelleen usein Nepaliin. Vaikkakin minulla on ollut tässä useampia vapaita ja kaikenlaista ohjelmaa..

Nyt vähän siitä. Oli vappu ja meni vappu. Suomalaisilla on ollut täällä kunnia lakittaa Manneken Pis. Minä tietysti säntäisin kiireisen työpäivän jälkeen sitä ihmettä katsastamaan.

Kavereita on ollut käymässä. On ollut kiva kierrellä yhdessä tuttuja ja uusiakin paikkoja.

Olen ollut itsekin reissun päällä.. Kävin Gentissä tässä jo joku aika sitten. Ja nyt pari päivää sitten Rotterdamissa, Hollannin puolella. 

Ensin kuvia Gentistä:

Ja Rotterdam:

Mukavia paikkoja molemmat! Suosittelen kyllä lämmöllä lähtemään pääkaupungin ulkopuolelle paikkoja tutkailemaan!

Kotiinpaluukin jo häämöttää! Läksiäiset tällä viikolla! Nähdään pian!

Sirpa

Murheellisia aikoja

Lauantaina tapahtui sitten se paljon pelätty.. Nepalin tuhoisa maanjäristys.

Kuva: Reuters

Olen elänyt ja kulkenut täällä kuin sumussa. Lauantaina luin tapahtuneesta uutisista vielä ennen töihin menoa. Söin. Mutta olin jossain aivan muualla. Menin töihin ja jätin kaikki ruokani pöydälle.


Surffasin koko ajan netissä ja luin uutisia. Oli aivan lamaantunut olo. Ja minun murheeni on lopulta aivan yhdentekevä.

Kuolonuhrien määrä näyttää ylittäneen jo 3700. Mietin ystäviäni, kavereitani ja tuttujani. Onneksi olen isoon osaan heistä onnistunut saamaan yhteyden tai ainakin tiedon siitä, että ovat kunnossa. On edelleen pari ystävää, minulle läheistä ihmistä, joista en tiedä. Olen yrittänyt kysellä ihmisiltä, muttei kukaan tunnu tietävän. Yhteydet ovat huonot ja Facebook on tällä hetkellä helpoin ja toimivin kanava. Edelleen toivon, etteivät he vain ole päässeet itsestään tiedottamaan.

Nyt on mahdollisuus auttaa Nepalin lähimmäisiä. 

Lähetysseuran katastrofikeräys:
http://www.suomenlahetysseura.fi/ls_fi/sivut/uutiset/lahetysseuralta_100_000_euroa_nepalin_maanjaristysuhrien_auttamiseen/




SPR:n katastrofikeräys
https://www.punainenristi.fi/donate?nid=14846&amount=&type=single



Sirpa

Kolikon toinen puoli

Moikka!

Minä täällä mietin sitä, että minkälaisia ajatuksia ja mielikuvia teillä mahtaa olla Brysselistä.. Rakkaat toverit ja sukulaiset. Minulla ei juuri mielikuvia ollut. Tai ehkä mielikuvani olivat jokseenkin   stereotyyppiset.

Sen kaikki tietää, että Bryssel on suurkaupunki ja keskellä Eurooppaa... Tästä yhtälöstä voi ehkä jo päätellä jotain. Onhan tämä kaupunki omalla tavallaan hurmaavakin. Keskieurooppalainen kaupunki mukulakivikatuineen.. Mutta. Ajattelin nyt hieman paljastaa kaupungin toisia kasvoja..

Tällä viikolla on vietetty läksiäisiä. Innostuimme kämppisten kanssa tekemään täällä harjoittelijana olleelle opiskelijalle laulun. Tuon laulun sanat kuvaavat niin hyvin tätä kaupunkia ja olen niin ylpeä tuosta suuren luovuutemme tuotoksesta, että on ihan pakko laittaa se tännekin.






"Brysseli, kun taakse jäi
mietin hiljaa mielessäin (jes!)
Mitä siitä kertoisin
Kysyjille vastaisin

Kertoisinko köyhyyden
Midin ja sen saastaisuuden
Vai sen kaiken rikkauden (EU)

Kunnes tiesin vastauksen 
Rikkinäiset ovet, rikkinäiset kahvansa sen
Toimimaton netti, kallis on hintansa sen

Punaiset on lyhdyt,
Alastomuutta heijastaen
Ahdistavat kadut, kirjavat on kulttuurit sen


Jumalalle kiitos on tää harjoittelu viimeinen!"












Bryssel on tosiaan hyvin monikulttuurinen kaupunki. Täältä on vaikea löytää oikeaa belgialaista kaikkien afrikkalaisten ja muualta Euroopasta tulleiden joukosta.





Täällä on myös paikoin melko likaista. Verrattuna vaikkapa muihin Belgian kaupunkeihin. (Tämäkin
riippuu tietysti alueesta).




Asiat menee rikki ja korjaamisessa saattaa kestää.



Kerjäläisiä ja kodittomia on melko paljon. Yllättävänkin paljon.




On oltava varuillaan. On alueita, joihin ei kannata mennä yksin, eikä varsinkaan illalla. Ja pitää
miettiä mitä päällensä laittaa..


Kierrätys ja lajittelu toimii hyvin eri tavalla. On roskapäiviä, jolloin tietyt roskat viedään tietyn värisessä muovipussissa ulos ja ne häviävät kadulta yön aikana. Jos pussi on sattunut olemaan oikean värinen.







Mutta.. Ei silti huolta. Ei ole minulla ollut täällä suurempia ongelmia. Halusin vain, että tiedätte, ettei tämä todellakaan ole pelkkä virkamieskaupunki tai pelkkää vohveleita ja macaronleivosta. Tämä on
paremminkin ristiriitaisuuksien kaupunki.

Tällaisia mietteitä tällä kertaa.. 

Voikaa hyvin!

Sirpa